Toivotan kaikille oikein oikein hyvää ja rauhallista Joulua.
Meillä joulunalusaika oli kiireistä. Oli töitä aamusta iltaan, hautajaisvalmisteluja, puikot kilkkas iltamyöhään, ompelukone surisi ja talo täyttyi laatikoiden ja muiden jouluruokien tuoksusta.
Nyt, kun aatto on ohi, voin esitellä osan pehmeistä paketeista. Kaikkia kötöstyksiäni en muistanut kuvata ennen paketointia ja maailmalle lähettämistä.
 |
| Tytär sai joululapaset |
 |
| Anopin sukat |
 |
| Siskolle porolapaset |
 |
| Viherpiipertäjälle |
 |
| Rakkaan miniän setti |
Jouluaatto oli jälleen ihana. Sain kaikki omat lapset puolisoineen (yhtä "vävypoikaa" lukuunottamatta), aatoksi kotiin. Mukana aatonvietossa oli myös isäni kumppanin kera, velipoika ja anoppi. Syötiin pulskasti, avattiin lahjoja, nautittiin toistemme seurasta. Pelattiin tietysti lautapeliä, rakennettiin legoilla, väkerrettiin joululahjoja toimintakuntoon ja ajettiin autoradalla. Nauru raikas, juttu luisti ja oli ihanaa. Mielen valtas jälleen suuri kiitollisuus.
 |
| Melkein puolet tarjottavista mahtu kuvaan :) |
Isä sano eilen, että kun lapset kasvaa, niistä joutuu luopumaan. Vastasin, vanhimman pojan kainalossa maatessani, etten minä näistä ikinä luovu. Minun lapsia ne on aina, vaikka asuvat osa jo omillaan. Sain pojaltani karhunhalauksen ja kuulin lauseen: "Äiti, sie olet rakas!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti