En kuitenkaan aio kirjoittaa tähän
chileläisistä punaviineistä,
juustoista,
kalasta tai
suklaasta, vaan
tästä aamusta.
Aamu alkoi jo varhain, heräsin ensimmäisen kerran jo neljän aikaan luullen, että on jo oikeasti aika nousta. Iloinen virne kasvoillani kömmin takaisin peiton lämpimään syleilyyn. Herätin lapset puoli seiskan aikaan, kaikki paitsi pienimmän. Tästä alkaakin ne pienet nautinnot :)
Sain syödä aamupalan rauhassa, ilman että maito tai vesi tai mikään muukaan kaatui tai tippui. Mikä elämys, kun harvoin tapahtuu! Join pannullisen kahvia ja rupattelin lasten kanssa, kun tekivät kouluun lähtöä. Mies lähti töihin ja pötköttelin leppoisasti pikkuisen vieressä ajatellen, että kohtahan se herää....Mutta....eipä heti herännytkään.
Luin pari lukua kirjaa, keitin uuden pannun kahvia, nautiskelin aamun hämärästä kynttilöiden loisteessa, siivosin rauhassa keittiön, kävin suihkussa ihan yksin ja ehdin jopa kutoa hetken, ennen kuin pienet askeleet tapsutteli keittiöön. Ensimäiset sanat olivat tälle aamulle: "uomenta äiti, helätin. Yt aamupalalle, T haluaa kuumaa leipää."
Voiko tämän leppoisammin päivä alkaa. Taidetaan jatkaa samalla ihanalla linjalla ja painutaan kirpputoreja kiertämään tyttökarkit (rusinalaatikko) taskussa. Kyllä arki on ihanaa!
 |
| Aamukahvia ja kynttilänloistetta.Tilkkuliinan ompelin 2009 jouluksi suojaamaan puuhellan pintaa. |
 |
| Sohvannurkkahommia. Mieheni osti lankakauppa-kirjat joululahjaksi, yhden jo edellis jouluna. Kutimista tulossa toiseksi nuorimmalle huopakintaat. |