Viime viikolla kaivoin esille ohjeet perustekniikasta ja päätin kokeilla. Alku tuntui helpolta, eikä solmujen tekeminenkään mitään ydinfysiikkaa ole, mutta miten ihmeessä ne solmut saa juuri siihen paikkaan, mihin tahdon niiden menevän? Ja kuinka kummassa pitsistä saa tasaista? Vaatii lievää harjoitusta. Päätin kokeilla uudelleen vähän pehmeämmällä langalla, mutta lopputulos ei ollut sen siistimpää. Tekniikkalaji, joten harjoittelen, harjoittelen ja harjoittelen. Esittelen jossain vaiheessa vielä tekeleitäni täällä, mutta nyt en halua huvittaa ketään kötöstyksilläni.
Kävin eilen kirjastossa tutkailemassa solmukirjoja. Josko sieltä olisi löytynyt jotain uutta ja jännittävää ideaa noita fransuja ajatellen. Katsotaan, keksinkö mitään jalostettavaa ajatusta, sillä liinanpääpitseille ei oikein ole mulla käyttöä.
Kevät on aikaa, jolloin sormia syyhyttää tehdä käsitöitä tavallista enemmän. Vai johtuuko siitä, että on helpompaa ja hauskempaa kilkutella puikoilla tai surisuttaa ompelukonetta, kuin siivota pois talven pölyjä. :)
Neuloin tyttärelle lapaset, toiselle uuden pääpannan, lapaset, huivin, hihattimet ja sukat. Sisaren lapset sai nimisukat ja sisareni hiiritossukat. Nyt alkaa lanka-arkku olla vanhoista langoista tyhjä. Langanpätkistä tupersin vielä monet kymmenet minisukat ja lapaset. Vien ne taas synnytysosastolle pikkuisten varpaita lämmittämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti