Hei!

Tervetuloa kurkistamaan! Kiva, jos jätät kommenttia.

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Heräteostos

Mie teen harvoin heräteostoja. Joskus kuitenkin sorrun...varsinkin kangas- tai lankakaupassa. Tämä viimeisin tapahtui eräässä minulle karkkikaupalta tuntuvassa kangaskaupassa. Ystävällinen myyjä-täti (sori vaan tätittely M ystäväiseni) tuumasi, että tämä kangas on ihan sinun näköinen. Aluksi kangas näytti riitelevän, vai linnutko ne siinä tappeli, mutta muutaman minuutin päästä huomasin pyytäväni kangasta puoli metriä. Juuri sopiva mitta, että siitä syntyisi piskuiselle jotain kivaa. Mukaani tarttui vakaasta päätöksestäni huolimatta (itselle lupaamani ostokielto on siis päättynyt) pari muutakin puolta metriä. Niistä muista kerron myöhemmin.
Selailin laiskuuttani kaavalehtiä, josko löytyisi valmis kaava, eikä tarvitsisi mittanauhan kanssa hillua. Kaivoin kaapista vanhoja valmiita kaavojani pariin kolmeen kertaan. Taisin uppoutua haaveilemaan ihan kaikkea muuta ompelusta, sillä kangas ei meinannut tulla leikatuksi. Lopulta nappasin Ottobre-lehdestä mekon kaavan ja muuntelin sitä hieman sieltä ja täältä. Alkuperäisessä mallissa oli kaulukset, laskoksia ja hihat ja......heh, tämä on niin tätä!
Kangas tuntui liian räiskyvältä ihan yksistään, joten kaivelin kaappeja etsien kankaalle kaveria. Yksivärinen petrooli latisti koko väri-ilon, oranssikukkainen oli liian voimakas, valkoinen liian valkoinen, pinkki ihan kamalan lälly ja oikeaa vihreää ei löytynyt.....
Lopulta muistin mekon, minkä siskoni osti piskuiselleni sydänosastolle sairaalaan pari vuotta sitten. Mekko toi tuolloin suurta lohtua ja toivoa siitä, että joskus me vielä viedään piskuinen kotiin ja saadaan ihan omat tavalliset vaatteet ylle. Mekkoa ei ehditty käyttää kuin kerran, sillä se ehti pieneksi. Purin mekon varovasti ihan jokaista ommelta myöten. Irroittelin mekosta myös napit ja pitsit. Silitin kankaat ja leikkasin kaarrokkeen tästä mekkokankaasta. Laitoin sametin raidat vaakasuoraan, ihan vaihtelun vuoksi. Voi miten rakastan tätä uutta mekkoa! Kiitos rakas siskoseni ja kiitos M siellä karkki-kangaskaupassa. Tätä mekkosta me ehditään pitää!

Saletisti natsaa!
Nappilistoissa kapeat tereet ja kaarrokkeen vuori helmakangasta.
Pitsin purin pikkuisesta mekosta.
Puumerkit niskassa, löytyy omistaja jos lapsi katoaa :)
Voi olla, että lisään pitsiä myös helmaan, sitä olis vielä.

4 kommenttia:

  1. Oi mikä mekko!
    Minulla on sinulle jotain blogissani :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Mari. Ensimmäinen tunnustukseni. Miten ihmeessä saan sen kuvan tänne omaan blogiini julkaistavaksi? Auttakaa tyhymää!

    VastaaPoista
  3. Paina kuvan päällä hiiren oikeaa nappulaa ja valitse tallenna kuva nimellä. Kuva tallentuu todennäköisesti omat kuvatiedostot kansioon (katso vielä mihin on menossa ennen kuin kuittaat tallenna :-) ).

    Mutta tulin tänne sanomaan, että onpas soma mekko. Kauniita ovat kaikki muutkin työsi. Todella ihania huoliteltuja yksityiskohtia esim. nuo virkatut napit.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Tintti, yritin eilen juuri noin, mutta se katosi johonkin mihin lie:)

    VastaaPoista