Villa taipuu moneksi

Huovutin lapsille taas uusia kintaita. Pitävät näitä ihan koko ajan, on kai siis mukavia ja lämpimiä. Nämä kahdet tein Huopanen-langasta ja huovutin pesukoneessa. Vähän paksuhkojahan nämä on, mutta eipä tule kylmä. Parempaa lankaa en tilaamatta saanut (enkä jaksanut alkaa tilailemaan).

Ennen pesukonetta...

Ja pyykkäyksen jälkeen. Näiden kaverina pinkit toppahousut ja pinkki hattunen. Rinsessan kouluvaatteet.

Isomman tohelon kintaat.

Huovuttaminen on mukavan pehmoista hommaa. Olen huovutellut monenlaisia töitä. Meikkipussukoita, tossuja, hattuja, heijastimia, rintakoruja, tauluja, tyynynpäällisiä, saippuoita....
Aluksi huovutin vain perinteisesti saippuan kanssa roiskimalla. Neljä vuotta sitten mieheni toi minulle huovutusneuloja ja pyysi tekemään jotain kivaa. Minä tottelin ja yritin. Ensimmäinen neulahuovutustyöni on tämä kalasteleva Jupukka.(Hänellä on tietysti Suomen lain mukaiset pelastusliivit, eihän sitä muuten vesille.) Rungoksi laitoin rautalankaa ja sitten vain kokeilin.
 

Tästä kokemuksesta innostuneena päätin huovuttaa jotain littanaa neulaamalla. Siitä syntyi tämä tulppaani-taulu. Tätä oli mukava tehdä. Käytin tähän ruskeaa, mustaa, valkoista ja kolmea eri harmaan sävyä.

Kun odotin piskuistani, näin huovutettuja hauskoja talvihattuja. Minä tahdoin heti kokeilla, miten niitä tehdään. Ja näin tutustuin pesukoneessa huovuttamiseen. Syntyi tämä synkkä ja todella lämmin hattunen. Tätä koristaa eri päivinä erilaiset korut. Tein myös piskuiselle oman mörökölli-hatun, mutta se on jo tietysti pieni.

Tämä päässä ei palele!